Kansallisen Tavastex 2007 -postimerkkinäyttelyn näyttelyluettelo lienee yksi monipuolisimmista Suomessa julkaistuista näyttelyluetteloista. Kari Lehtosen kirjoitus ”Itsenäisen Suomen omat postimerkit 90 vuotta – Saarisen malli 1917-1929” kertoo yhdestä kerätyimmästä suomalaisesta postimerkkimallista. ”Postimerkki nyt ja vuonna 2027” on aiheena Postimerkkikeskuksen johtajana toimineen Markku Penttisen kirjoituksessa. Ennen kokoelmalistausta on lisäksi kerrottu vuonna 1953 perustetun Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry:n toiminnasta.
Kari Rahiala valottaa postikorttien historiaa ja niiden keräämistä kirjoituksessaan ”Postikortti, kuvapostikortti – mielenkiintoinen keräilyn kohde”. ”Fiskaalinen materiaali aihekeräilyssä” on aiheena Jukka Mäkisen kirjoituksessa; fiskaalisella materiaalilla tarkoitetaan leimamerkkejä ja -papereita. Juha Valtonen, joka on yksi suomalaisen nuorisofilatelian merkittävimmistä henkilöistä, on kirjoittanut aiheesta ”Vieläkö nuoriso kerää? Pieni katsaus nuorisofilatelian tilasta”. Hämeenlinnan seudun kehittämispäällikkönä toiminut Aija Tuimala on luonut katsauksen seutukuntaan (vuonna 2007 kahdeksan kuntaa; nykyään Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) otsikolla ”Hämeenlinnan seutu eilen, tänään, huomenna”.
Tavastex 2007 -näyttelytoimikunnan puheenjohtaja on ottanut tervehdyksessään kantaa siihen, kuinka kansallisten postimerkkinäyttelyiden onnistumista tulisi mitata: ”Kansallisen postimerkkinäyttelyn onnistumista ei pidä mitata kultamitalien määrällä, vaan esimerkiksi sillä, mikä on kehysten ja kokoelmien kokonaismäärä näyttelyssä, kuinka moni näytteilleasettajista osallistuu kokoelmallaan ensimmäistä kertaa kansalliseen näyttelyyn, miten näyttelyn järjestäminen on huomioitu mediassa, mikä on näyttelyn kävijämäärä sekä mitä uutta ja innovatiivista näyttelyn yhteyteen on keksitty. Liian usein keskitytään vain kultamitalien määrään – yksityiskohtaan, jolla ei ole mitään yhteyttä postimerkkeilyn markkinoimiseen suurelle yleisölle. Tulevien kansallisten näyttelyjen järjestäjiltä odotan näyttöjä siitä, kuinka suuren yleisön mielenkiinto postimerkkinäyttelyä kohtaan herätetään. Näytetään, että postimerkkeily ei ole pienten piirien, vaan suurten massojen harrastus!”
Kari Rahiala valottaa postikorttien historiaa ja niiden keräämistä kirjoituksessaan ”Postikortti, kuvapostikortti – mielenkiintoinen keräilyn kohde”. ”Fiskaalinen materiaali aihekeräilyssä” on aiheena Jukka Mäkisen kirjoituksessa; fiskaalisella materiaalilla tarkoitetaan leimamerkkejä ja -papereita. Juha Valtonen, joka on yksi suomalaisen nuorisofilatelian merkittävimmistä henkilöistä, on kirjoittanut aiheesta ”Vieläkö nuoriso kerää? Pieni katsaus nuorisofilatelian tilasta”. Hämeenlinnan seudun kehittämispäällikkönä toiminut Aija Tuimala on luonut katsauksen seutukuntaan (vuonna 2007 kahdeksan kuntaa; nykyään Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) otsikolla ”Hämeenlinnan seutu eilen, tänään, huomenna”.
Tavastex 2007 -näyttelytoimikunnan puheenjohtaja on ottanut tervehdyksessään kantaa siihen, kuinka kansallisten postimerkkinäyttelyiden onnistumista tulisi mitata: ”Kansallisen postimerkkinäyttelyn onnistumista ei pidä mitata kultamitalien määrällä, vaan esimerkiksi sillä, mikä on kehysten ja kokoelmien kokonaismäärä näyttelyssä, kuinka moni näytteilleasettajista osallistuu kokoelmallaan ensimmäistä kertaa kansalliseen näyttelyyn, miten näyttelyn järjestäminen on huomioitu mediassa, mikä on näyttelyn kävijämäärä sekä mitä uutta ja innovatiivista näyttelyn yhteyteen on keksitty. Liian usein keskitytään vain kultamitalien määrään – yksityiskohtaan, jolla ei ole mitään yhteyttä postimerkkeilyn markkinoimiseen suurelle yleisölle. Tulevien kansallisten näyttelyjen järjestäjiltä odotan näyttöjä siitä, kuinka suuren yleisön mielenkiinto postimerkkinäyttelyä kohtaan herätetään. Näytetään, että postimerkkeily ei ole pienten piirien, vaan suurten massojen harrastus!”