…jatkoa blogitekstille 26. kesäkuuta 2014.
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen tutkivat Finlandia 95 -maailmannäyttelyn näyttelyluettelossa julkaistua tutkimusta varten satoja pikalähetyksiä ja niillä olevia pikajakelulipukkeita. Varhaisimmat pikajakelulipukkeen käytöt ovat vuodelta 1898. Suomen postimerkkimallin 1889 (ns. ylänurkkaisten postimerkkien) osalta tunnetaan ainakin kuusi pikajakelulipukkeella varustettua postilähetystä: vuodelta 1898 kirje Helsingistä, ehiöpostikortti Kuurilasta ja kirje Kuopiosta sekä vuodelta 1900 ehiöpostikortti Lahdesta, kirje Kuopiosta ja kirje Kavantsaarelta.
Hellmanin ja Peltosen mukaan pikajakelulipukkeella varustetut pikalähetykset ennen vuotta 1910 ovat harvinaisia, samoin kuin ennen vuotta 1930 ulkomaille lähetetyt pikalähetykset. Varhaisin pikajakelulipukkeen käyttö ulkomaille on vuodelta 1916 (kirje Helsingistä Kööpenhaminaan Tanskaan). Pikalähetykset yleistyivät 1940-luvulla.
![]()
Vakuutettu kirje pikajakelupostissa Lappeenrannasta 18. marraskuuta 1947 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 19. marraskuuta 1947. Kuorella oleva pikajakelulipuke on todennäköisesti tyyppiä 11c, joka oli käytössä vuosina 1945–1957. Lipukkeen paperi on vaaleanpunainen ja lipukearkissa on ollut 3 x 9 lipuketta. Suomalaisten pikajakelulipukkeiden tyypissä 11a on väritön läviste 5,1, tyypissä 11b väritön läviste 5,3 ja tyypissä 11c musta läviste 5,3.
Oma havaintoni on se, että pikajakelupostissa lähetetyt kirjeet ovat lähetysmuodoista yleisin. Pikajakelupostissa lähetettyjä paketteja ja postikortteja on merkittävästi vähemmän kuin kirjeitä, ja niistä pikapostikortit ovat kaikkein harvinaisimpia. Yksi mielenkiintoinen osa-alue on pikana lähetetty virkaposti.
Arkkeina painettuja pikajakelulipukkeita 14 päätyyppiä
Hellman ja Peltonen keskittyivät tutkimuksessaan arkkeina painettuihin pikajakelulipukkeisiin. Tutkimus ei koske nauhalipukkeita (rulliksi valmistettuja lipukkeita), jotka tulivat Suomessa käyttöön arkkilipukkeiden jälkeen.
Arkkilipukkeita on ollut käytössä 14 päätyyppiä, joista kolmesta päätyypistä (2, 3 ja 8) tunnetaan kaksi alatyyppiä, yhdestä päätyypistä (11) kolme alatyyppiä sekä yhdestä päätyypistä (7) neljä alatyyppiä. Arkkilipukkeita on ollut käytössä vuosina 1898–1957. Osa lipukkeista on hammastettuja ja osassa on musta tai väritön läviste. Yksi lipukkeista on hammastamaton, kyseessä on mahdollisesti koelipuke.
![]()
Kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Helsingistä 4. huhtikuuta 1950 Lontooseen Englantiin, jonne kirje on saapunut 4. huhtikuuta 1950. Kuorella oleva pikajakelulipuke on todennäköisesti tyyppiä 12, joka oli Hellmanin ja Peltosen tutkimuksen mukaan käytössä vuosina 1946–1948, mutta tämän kohteen perusteella se oli käytössä ainakin vuosina 1946–1950. Lipukkeessa läviste on 9,3. Kapeaa mallia oleva lipuke on kooltaan 33 mm x 18 mm. Lipukkeen paperi on vaaleanpunainen.
Arkkilipukkeiden päätyypeissä 1-3 lipuke on valkoinen, johon on painettu punaisella kehys ja kehyksen sisälle punaisella sana Exprès joko pisteellä tai ilman pistettä. Päätyypeissä 4-8 lipuke on punainen, johon on painettu mustalla kehys ja kehyksen sisälle mustalla Pika-Express ja sen alapuolelle sana Exprès. Päätyypeissä 9-14 lipuke on vaaleanpunainen, johon on painettu mustalla kehys ja kehyksen sisälle mustalla Pika-Express ja sen alapuolelle sana Exprès.
Jatkoa tulossa myöhemmin…
Lähteet:
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, Helsinki 1995
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Juhani Kerppola: Postilähetyslajit 1930–1962, Osa 4. Kirje 2 (2) – lisämaksut; Filatelisti 4/2013, Lahti 2013
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen tutkivat Finlandia 95 -maailmannäyttelyn näyttelyluettelossa julkaistua tutkimusta varten satoja pikalähetyksiä ja niillä olevia pikajakelulipukkeita. Varhaisimmat pikajakelulipukkeen käytöt ovat vuodelta 1898. Suomen postimerkkimallin 1889 (ns. ylänurkkaisten postimerkkien) osalta tunnetaan ainakin kuusi pikajakelulipukkeella varustettua postilähetystä: vuodelta 1898 kirje Helsingistä, ehiöpostikortti Kuurilasta ja kirje Kuopiosta sekä vuodelta 1900 ehiöpostikortti Lahdesta, kirje Kuopiosta ja kirje Kavantsaarelta.
Hellmanin ja Peltosen mukaan pikajakelulipukkeella varustetut pikalähetykset ennen vuotta 1910 ovat harvinaisia, samoin kuin ennen vuotta 1930 ulkomaille lähetetyt pikalähetykset. Varhaisin pikajakelulipukkeen käyttö ulkomaille on vuodelta 1916 (kirje Helsingistä Kööpenhaminaan Tanskaan). Pikalähetykset yleistyivät 1940-luvulla.
Vakuutettu kirje pikajakelupostissa Lappeenrannasta 18. marraskuuta 1947 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 19. marraskuuta 1947. Kuorella oleva pikajakelulipuke on todennäköisesti tyyppiä 11c, joka oli käytössä vuosina 1945–1957. Lipukkeen paperi on vaaleanpunainen ja lipukearkissa on ollut 3 x 9 lipuketta. Suomalaisten pikajakelulipukkeiden tyypissä 11a on väritön läviste 5,1, tyypissä 11b väritön läviste 5,3 ja tyypissä 11c musta läviste 5,3.
Oma havaintoni on se, että pikajakelupostissa lähetetyt kirjeet ovat lähetysmuodoista yleisin. Pikajakelupostissa lähetettyjä paketteja ja postikortteja on merkittävästi vähemmän kuin kirjeitä, ja niistä pikapostikortit ovat kaikkein harvinaisimpia. Yksi mielenkiintoinen osa-alue on pikana lähetetty virkaposti.
Arkkeina painettuja pikajakelulipukkeita 14 päätyyppiä
Hellman ja Peltonen keskittyivät tutkimuksessaan arkkeina painettuihin pikajakelulipukkeisiin. Tutkimus ei koske nauhalipukkeita (rulliksi valmistettuja lipukkeita), jotka tulivat Suomessa käyttöön arkkilipukkeiden jälkeen.
Arkkilipukkeita on ollut käytössä 14 päätyyppiä, joista kolmesta päätyypistä (2, 3 ja 8) tunnetaan kaksi alatyyppiä, yhdestä päätyypistä (11) kolme alatyyppiä sekä yhdestä päätyypistä (7) neljä alatyyppiä. Arkkilipukkeita on ollut käytössä vuosina 1898–1957. Osa lipukkeista on hammastettuja ja osassa on musta tai väritön läviste. Yksi lipukkeista on hammastamaton, kyseessä on mahdollisesti koelipuke.
Kirje pikajakelupostissa ja lentopostissa Helsingistä 4. huhtikuuta 1950 Lontooseen Englantiin, jonne kirje on saapunut 4. huhtikuuta 1950. Kuorella oleva pikajakelulipuke on todennäköisesti tyyppiä 12, joka oli Hellmanin ja Peltosen tutkimuksen mukaan käytössä vuosina 1946–1948, mutta tämän kohteen perusteella se oli käytössä ainakin vuosina 1946–1950. Lipukkeessa läviste on 9,3. Kapeaa mallia oleva lipuke on kooltaan 33 mm x 18 mm. Lipukkeen paperi on vaaleanpunainen.
Arkkilipukkeiden päätyypeissä 1-3 lipuke on valkoinen, johon on painettu punaisella kehys ja kehyksen sisälle punaisella sana Exprès joko pisteellä tai ilman pistettä. Päätyypeissä 4-8 lipuke on punainen, johon on painettu mustalla kehys ja kehyksen sisälle mustalla Pika-Express ja sen alapuolelle sana Exprès. Päätyypeissä 9-14 lipuke on vaaleanpunainen, johon on painettu mustalla kehys ja kehyksen sisälle mustalla Pika-Express ja sen alapuolelle sana Exprès.
Jatkoa tulossa myöhemmin…
Lähteet:
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, Helsinki 1995
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Juhani Kerppola: Postilähetyslajit 1930–1962, Osa 4. Kirje 2 (2) – lisämaksut; Filatelisti 4/2013, Lahti 2013
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992