…jatkoa blogitekstille 2. heinäkuuta 2014.
Tämän kirjoitussarjan ensimmäisen ja toisen osan kuvateksteissä kerrotaan suomalaisten pikajakelulipukkeiden päätyypeistä 3, 7, 11 ja 12. Päätyyppi 1 oli käytössä vuosina 1898–1905, todennäköisesti kuitenkin jo aiemmin, koska pikajakelulipuke on mainittu ensimmäisen kerran Alfred Öhbergin Post-Handbokin vuoden 1895 painoksessa. Lipukkeen hammaste on 12 ½ ja siinä on piste lähellä s-kirjainta sekä terävät kirjaimet. Lipukkeen koko on 31,8 mm x 11 mm. Alatyyppi 2a oli käytössä vuosina 1910–1922. Lipukkeen hammaste on 11 ½ (lipuketta tunnetaan myös rosohammasteisena); piste on s-kirjaimen ja kehyksen puolivälissä. Lipukkeen koko on 31,1 mm x 11 mm. Alatyyppi 2b oli käytössä ainakin vuonna 1916. Alatyyppi 2b eroaa alatyypistä 2a siten, että 2b:ssä ei ole aksenttia e-kirjaimen päällä.
![]()
Kirje pikajakelupostissa Helsingistä 28. toukokuuta 1938 Kuopioon, jonne kirje on saapunut 29. toukokuuta 1938. Kuorella oleva pikajakelulipuke on todennäköisesti tyyppiä 7a. Erikoisen lipukkeesta tekee se, että lipuke vaikuttaa hammastamattomalta ja lävistämättömältä, vaikka tyypissä 7a on väritön läviste 5,3.
Suomalaisten pikajakelulipukkeiden päätyypin 4 käyttöaikaa ei tiedetä. Kyseessä on hammastamaton lipuke, joka on mahdollisesti ollut koelipuke. Päätyyppi 5 oli käytössä vuosina 1930–1944. Lipukkeessa on punainen paperi ja sen hammaste on 12. Lipukearkissa on ollut 3 x 10 lipuketta. Päätyyppi 6 oli käytössä vuosina 1935–1942. Lipukkeessa on kiiltopaperi ja sen musta läviste on 9 ½. Lipukkeessa on suora tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä. Alatyyppi 8a oli käytössä vuosina 1940–1944. Lipukkeen koko on 34 mm x 16 mm ja paperi on himmeä. Lipukkeessa on suora tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä. Vuosina 1942–1944 käytössä ollut alatyyppi 8b eroaa alatyypistä 8a siten, että 8b:ssä on väritön läviste 3,2, kun taas 8a:ssa on musta läviste 4.
Suomalaisten pikajakelulipukkeiden päätyyppi 9 oli käytössä vuosina 1944–1945. Lipukkeessa on vaaleanpunainen paperi ja sen musta läviste on 4. Lipukkeen koko on 37 mm x 16,5 mm. Lipukkeessa on suora tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä. Päätyyppi 10 oli käytössä vuosina 1947–1952. Lipukkeessa on vaaleanpunainen paperi ja sen väritön läviste on 4. Lipukkeen koko on 38 mm x 17,5 mm. Lipukkeessa on suora tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä. Vuosina 1947–1956 käytössä olleessa päätyypissä 13 on vaaleanpunainen paperi ja läviste 5. Lipukkeen koko on 32,5 mm x 13 mm. Lipukearkissa on ollut 3 x 12 lipuketta. Viimeinen arkkilipukkeiden päätyyppi (14) oli käytössä vuosina 1949–1953. Lipukkeessa on vaaleanpunainen paperi ja sen läviste on 9,3. Lipukkeen koko on 26 mm x 10 mm.
![]()
Kirje pikajakelupostissa Helsingistä 4. toukokuuta 1946 Voikkaan, jonne kirje on saapunut 5. toukokuuta 1946. Kuorella oleva pikajakelulipuke on siitä erikoinen, että kyseessä on ruotsalainen pikajakelulipuke. Lipuke on ruotsalaisten pikajakelulipukkeiden päätyyppiä 6, joka tuli käyttöön vuonna 1927. Lipuke on arkkilipuke ja lipukkeella olevan kehyksen koko on 31 mm x 19 mm. Olisi mielenkiintoista tietää, miten ruotsalainen pikajakelulipuke on päätynyt suomalaiselle pikalähetykselle; voi olla, että lähettäjä on onnistunut irrottamaan lipukkeen Ruotsista tulleesta pikalähetyksestä tai lähettäjä on tuonut lipukkeen mukanaan Ruotsista tai suomalaisessa postitoimistossa on jostain syystä ollut saatavilla ruotsalaisia pikajakelulipukkeita.
Arkkilipukkeiden tiedossa olevien käyttöaikojen ulkopuolelle jäävät vuodet 1906–1909 sekä vuodet ennen vuotta 1898. Koska Kaj Hellmanin ja Raimo Peltosen tutkimus on noin 20 vuoden takaa, on mahdollista, että filatelistit ovat jo löytäneet pikajakelulipukkeille uusia käyttövuosia; toivottavaa olisi, että havainnoista kerrottaisiin muille filatelisteille filateelisessa lehdistössä tai Internetin välityksellä.
Tämän kirjoitussarjan ensimmäisen ja toisen osan kuvateksteissä jäivät kertomatta arkkilipukkeiden seuraavat käyttöajat (ensin lipukkeen alatyyppi ja sitten sen käyttöaika): 3b 1926–1944, 7a 1935–1945, 7c 1940–1953, 7d 1941–1945, 11a 1941–1946 ja 11b 1941–1946. Tarkennuksena todettakoon se, että tämän kirjoitussarjan kolmessa ensimmäisessä osassa lipukkeen koolla tarkoitetaan lipukkeella olevan kehyksen kokoa.
Jatkoa tulossa myöhemmin…
Lähteet:
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, Helsinki 1995
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Juhani Kerppola: Postilähetyslajit 1930–1962, Osa 4. Kirje 2 (2) – lisämaksut; Filatelisti 4/2013, Lahti 2013
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Sällskapet för Svensk Posthistorisk Dokumentation: www.rootsweb.ancestry.com/~swesspd/ (2.7.2014)
Tämän kirjoitussarjan ensimmäisen ja toisen osan kuvateksteissä kerrotaan suomalaisten pikajakelulipukkeiden päätyypeistä 3, 7, 11 ja 12. Päätyyppi 1 oli käytössä vuosina 1898–1905, todennäköisesti kuitenkin jo aiemmin, koska pikajakelulipuke on mainittu ensimmäisen kerran Alfred Öhbergin Post-Handbokin vuoden 1895 painoksessa. Lipukkeen hammaste on 12 ½ ja siinä on piste lähellä s-kirjainta sekä terävät kirjaimet. Lipukkeen koko on 31,8 mm x 11 mm. Alatyyppi 2a oli käytössä vuosina 1910–1922. Lipukkeen hammaste on 11 ½ (lipuketta tunnetaan myös rosohammasteisena); piste on s-kirjaimen ja kehyksen puolivälissä. Lipukkeen koko on 31,1 mm x 11 mm. Alatyyppi 2b oli käytössä ainakin vuonna 1916. Alatyyppi 2b eroaa alatyypistä 2a siten, että 2b:ssä ei ole aksenttia e-kirjaimen päällä.
Kirje pikajakelupostissa Helsingistä 28. toukokuuta 1938 Kuopioon, jonne kirje on saapunut 29. toukokuuta 1938. Kuorella oleva pikajakelulipuke on todennäköisesti tyyppiä 7a. Erikoisen lipukkeesta tekee se, että lipuke vaikuttaa hammastamattomalta ja lävistämättömältä, vaikka tyypissä 7a on väritön läviste 5,3.
Suomalaisten pikajakelulipukkeiden päätyypin 4 käyttöaikaa ei tiedetä. Kyseessä on hammastamaton lipuke, joka on mahdollisesti ollut koelipuke. Päätyyppi 5 oli käytössä vuosina 1930–1944. Lipukkeessa on punainen paperi ja sen hammaste on 12. Lipukearkissa on ollut 3 x 10 lipuketta. Päätyyppi 6 oli käytössä vuosina 1935–1942. Lipukkeessa on kiiltopaperi ja sen musta läviste on 9 ½. Lipukkeessa on suora tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä. Alatyyppi 8a oli käytössä vuosina 1940–1944. Lipukkeen koko on 34 mm x 16 mm ja paperi on himmeä. Lipukkeessa on suora tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä. Vuosina 1942–1944 käytössä ollut alatyyppi 8b eroaa alatyypistä 8a siten, että 8b:ssä on väritön läviste 3,2, kun taas 8a:ssa on musta läviste 4.
Suomalaisten pikajakelulipukkeiden päätyyppi 9 oli käytössä vuosina 1944–1945. Lipukkeessa on vaaleanpunainen paperi ja sen musta läviste on 4. Lipukkeen koko on 37 mm x 16,5 mm. Lipukkeessa on suora tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä. Päätyyppi 10 oli käytössä vuosina 1947–1952. Lipukkeessa on vaaleanpunainen paperi ja sen väritön läviste on 4. Lipukkeen koko on 38 mm x 17,5 mm. Lipukkeessa on suora tavuviiva Pika- ja Express-sanojen välissä. Vuosina 1947–1956 käytössä olleessa päätyypissä 13 on vaaleanpunainen paperi ja läviste 5. Lipukkeen koko on 32,5 mm x 13 mm. Lipukearkissa on ollut 3 x 12 lipuketta. Viimeinen arkkilipukkeiden päätyyppi (14) oli käytössä vuosina 1949–1953. Lipukkeessa on vaaleanpunainen paperi ja sen läviste on 9,3. Lipukkeen koko on 26 mm x 10 mm.
Kirje pikajakelupostissa Helsingistä 4. toukokuuta 1946 Voikkaan, jonne kirje on saapunut 5. toukokuuta 1946. Kuorella oleva pikajakelulipuke on siitä erikoinen, että kyseessä on ruotsalainen pikajakelulipuke. Lipuke on ruotsalaisten pikajakelulipukkeiden päätyyppiä 6, joka tuli käyttöön vuonna 1927. Lipuke on arkkilipuke ja lipukkeella olevan kehyksen koko on 31 mm x 19 mm. Olisi mielenkiintoista tietää, miten ruotsalainen pikajakelulipuke on päätynyt suomalaiselle pikalähetykselle; voi olla, että lähettäjä on onnistunut irrottamaan lipukkeen Ruotsista tulleesta pikalähetyksestä tai lähettäjä on tuonut lipukkeen mukanaan Ruotsista tai suomalaisessa postitoimistossa on jostain syystä ollut saatavilla ruotsalaisia pikajakelulipukkeita.
Arkkilipukkeiden tiedossa olevien käyttöaikojen ulkopuolelle jäävät vuodet 1906–1909 sekä vuodet ennen vuotta 1898. Koska Kaj Hellmanin ja Raimo Peltosen tutkimus on noin 20 vuoden takaa, on mahdollista, että filatelistit ovat jo löytäneet pikajakelulipukkeille uusia käyttövuosia; toivottavaa olisi, että havainnoista kerrottaisiin muille filatelisteille filateelisessa lehdistössä tai Internetin välityksellä.
Tämän kirjoitussarjan ensimmäisen ja toisen osan kuvateksteissä jäivät kertomatta arkkilipukkeiden seuraavat käyttöajat (ensin lipukkeen alatyyppi ja sitten sen käyttöaika): 3b 1926–1944, 7a 1935–1945, 7c 1940–1953, 7d 1941–1945, 11a 1941–1946 ja 11b 1941–1946. Tarkennuksena todettakoon se, että tämän kirjoitussarjan kolmessa ensimmäisessä osassa lipukkeen koolla tarkoitetaan lipukkeella olevan kehyksen kokoa.
Jatkoa tulossa myöhemmin…
Lähteet:
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, Helsinki 1995
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Juhani Kerppola: Postilähetyslajit 1930–1962, Osa 4. Kirje 2 (2) – lisämaksut; Filatelisti 4/2013, Lahti 2013
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Sällskapet för Svensk Posthistorisk Dokumentation: www.rootsweb.ancestry.com/~swesspd/ (2.7.2014)