Quantcast
Channel: Filateliasta ja keräilystä
Viewing all 171 articles
Browse latest View live
↧

Jean Sibeliuksen syntymäkodin kuvaleima

February 15, 2014, 10:13 am
$
0
0

Hämeenlinna tunnetaan Jean Sibeliuksen syntymäkaupunkina. Aivan Hämeenlinnan ydinkeskustassa sijaitseva Sibeliuksen syntymäkoti onkin yksi kaupungin suosituimmista turistikohteista. Jean Sibeliuksen syntymäkodin kuvaleima otettiin käyttöön 15. kesäkuuta 1966 (en ole varma siitä, onko leima vielä käytössä). Kuvaleimasta on ollut käytössä muistaakseni kaksi pääversiota; pääversiolla tarkoitan sitä, että leiman kuva-aihe on kokonaan vaihdettu (alaversiossa puolestaan esimerkiksi päiväyksen paikka on vaihtunut, mutta kuva-aihe on pysynyt samana).

Lähde: Lasse Nortesuo: Hämeenlinnan turisti- ja erikoisleimat 1947-1987 (osana julkaisua Hämeenlinnan posti 350 vuotta 1638-1988)
↧
Search

M/s Birka Princess ja m/s Viking Grace saivat omat postimerkit 7.2.2014

February 21, 2014, 9:26 am
$
0
0
Ahvenanmaan posti julkaisi 7. helmikuuta 2014 ahvenanmaalaisia matkustajalauttoja kuvaavan postimerkkisarjan viimeiset postimerkit. Håkan Sjöströmin piirtämissä merkeissä ovat kuvattuna m/s Birka Princess ja m/s Viking Grace.


Vuonna 1986 Birka Linelle rakennettu Birka Princess liikennöi reitillä Tukholma-Maarianhamina ja alus teki kesäisin myös muita Itämeren risteilyjä. Birka Princess myytiin vuonna 2006 Maltaan, jossa sen nimeksi tuli Sea Diamond. Pian alus siirtyi Kreikan lipun alle. Alus upposi meren pohjaan keväällä 2007, kun se ajoi karille Santorinin edustalla.


Viking Linelle STX-telakalla Turussa rakennetun Viking Gracen vesillelasku tapahtui elokuussa 2012. Aluksen varsinainen liikennöinti alkoi tammikuussa 2013 reitillä Maarianhamina-Turku-Långnäs-Tukholma. Viking Grace on suuruusluokassaan ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla (LNG) liikennöivä alus.

Lähde ja kuvat: Posten Åland Ab
↧
↧

Näyttelyluettelosta bongattua: Tavastex 2007

March 1, 2014, 4:04 am
$
0
0
Kansallisen Tavastex 2007 -postimerkkinäyttelyn näyttelyluettelo lienee yksi monipuolisimmista Suomessa julkaistuista näyttelyluetteloista. Kari Lehtosen kirjoitus ”Itsenäisen Suomen omat postimerkit 90 vuotta – Saarisen malli 1917-1929” kertoo yhdestä kerätyimmästä suomalaisesta postimerkkimallista. ”Postimerkki nyt ja vuonna 2027” on aiheena Postimerkkikeskuksen johtajana toimineen Markku Penttisen kirjoituksessa. Ennen kokoelmalistausta on lisäksi kerrottu vuonna 1953 perustetun Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry:n toiminnasta.

Kari Rahiala valottaa postikorttien historiaa ja niiden keräämistä kirjoituksessaan ”Postikortti, kuvapostikortti – mielenkiintoinen keräilyn kohde”. ”Fiskaalinen materiaali aihekeräilyssä” on aiheena Jukka Mäkisen kirjoituksessa; fiskaalisella materiaalilla tarkoitetaan leimamerkkejä ja -papereita. Juha Valtonen, joka on yksi suomalaisen nuorisofilatelian merkittävimmistä henkilöistä, on kirjoittanut aiheesta ”Vieläkö nuoriso kerää? Pieni katsaus nuorisofilatelian tilasta”. Hämeenlinnan seudun kehittämispäällikkönä toiminut Aija Tuimala on luonut katsauksen seutukuntaan (vuonna 2007 kahdeksan kuntaa; nykyään Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) otsikolla ”Hämeenlinnan seutu eilen, tänään, huomenna”.

Tavastex 2007 -näyttelytoimikunnan puheenjohtaja on ottanut tervehdyksessään kantaa siihen, kuinka kansallisten postimerkkinäyttelyiden onnistumista tulisi mitata: ”Kansallisen postimerkkinäyttelyn onnistumista ei pidä mitata kultamitalien määrällä, vaan esimerkiksi sillä, mikä on kehysten ja kokoelmien kokonaismäärä näyttelyssä, kuinka moni näytteilleasettajista osallistuu kokoelmallaan ensimmäistä kertaa kansalliseen näyttelyyn, miten näyttelyn järjestäminen on huomioitu mediassa, mikä on näyttelyn kävijämäärä sekä mitä uutta ja innovatiivista näyttelyn yhteyteen on keksitty. Liian usein keskitytään vain kultamitalien määrään – yksityiskohtaan, jolla ei ole mitään yhteyttä postimerkkeilyn markkinoimiseen suurelle yleisölle. Tulevien kansallisten näyttelyjen järjestäjiltä odotan näyttöjä siitä, kuinka suuren yleisön mielenkiinto postimerkkinäyttelyä kohtaan herätetään. Näytetään, että postimerkkeily ei ole pienten piirien, vaan suurten massojen harrastus!”
↧

Postikortti Loviisa-Vesijärvi -radan höyryveturista

March 9, 2014, 8:19 pm
$
0
0

Yllä olevassa postikortissa on valokuva 1920-luvulta Loviisa-Vesijärvi -radan höyryveturista numero 10. Kortissa oleva kuva on Lahden kaupunginmuseon kuva-arkistosta. Postikortti on Nordjunex 91 -postimerkkinäyttelyn kortti numero 4, jota on painettu 1000 kappaletta.
↧

Postikortin Päivä Helsingissä huhtikuussa

March 15, 2014, 10:03 pm
$
0
0
Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry järjestää tämänvuotisen Postikortin Päivän Helsingissä 6. huhtikuuta. Karjalatalolla järjestettävän tapahtuman nimikkotaiteilija on Jari Välkkynen. Postikortin Päivä on avoinna yleisölle klo 10-15. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy.

Lähde: Filatelisti-lehti 2/2014
↧
↧

Postikortti juustomuotista ja kotijuustoreseptistä

March 20, 2014, 10:25 am
$
0
0

Yllä olevassa postikortissa on valokuva vanhasta juustomuotista ja kotijuuston resepti. Kuva on Museoviraston. Postikortti on Valtion ravitsemiskeskuksen kortti, jonka taustapuolella on teksti "Työpaikka-ateria tavaksi - ruokaperinne tutuksi". Juustomuotista käytetään myös nimitystä juustokehä.
↧

Postikortti Adler-höyryveturista

March 28, 2014, 9:00 am
$
0
0

Yllä olevassa postikortissa on kuvattuna Adler-höyryveturi vuodelta 1854, eli veturi täyttää tänä vuonna peräti 160 vuotta. Kortin kuvapuolen tekstin perusteella Adler on rakennettu Karlsruhessa Saksassa.
↧

Kirje Jokimaalta 1.10.1965

April 3, 2014, 10:04 am
$
0
0

Kirje Jokimaalta 1.10.1965 Helsinkiin. Janakkalan kunnan Internet-sivujen (www.janakkala.fi) mukaan Jokimaa on yli 300 asukkaan kylä Itä-Janakkalassa. Postimerkit on mitätöity Jokimaan postipysäkkileimalla ja lisäksi kuorella on Turengin postitorvileima. Suomen postitoimipaikat 1638-1985 -kirjan (Suomen Filatelistiliitto ry, 1988) mukaan Jokimaalle perustettiin 1.4.1960 postiasema II, joka vaihtoi 1.11.1962 nimekseen Mattilanmäki. Postipysäkki Jokimaalle perustettiin 1.11.1962 ja se vaihtoi 1.3.1967 nimekseen Jokilaakso. Jokilaakson postipysäkki lakkautettiin 1.5.1970. Mattilanmäen postiasema II:sta tuli 1.7.1963 postiasema I, joka vaihtoi 1.3.1967 nimekseen Jokimaa. Siitä, milloin postiasema I:n toiminta Jokimaalla on lakkautettu, minulla ei ole tietoa.
↧
Search

Postikortti Salorannasta 31.12.1924

April 10, 2014, 10:14 am
$
0
0

Postikortti Salorannasta 31.12.1924. Postimerkki on mitätöity Salorannan postipysäkkileimalla ja Turengin siltaleimalla. Suomen postitoimipaikat 1638-1985 -kirjan (Suomen Filatelistiliitto ry, 1988) mukaan Salorantaan perustettiin 1.7.1910 postipysäkki, josta tuli 1.8.1947 postiasema II. 1.3.1962 Salorannan postitoimipaikasta tuli postiasema I. Salorannan postitoimipaikka lakkautettiin 1.9.1985.
↧
↧

Kirje Mallinkaisilta 26.4.1951

April 15, 2014, 8:26 am
$
0
0

Kirje Mallinkaisilta 26.4.1951 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 27.4.1951. Janakkalan kunnan Internet-sivujen (www.janakkala.fi) ja Mallinkaisten Kyläyhdistys ry:n Internet-sivujen (www.linnaseutu.fi/mallinkainen) mukaan Mallinkainen on Itä-Janakkalassa oleva noin 150-200 asukkaan kylä, jossa sijaitsee Janakkalan suurin järvi Mallinkaistenjärvi. Postimerkki on mitätöity Mallinkaisten postipysäkkileimalla ja lisäksi kuorella on Turengin postitorvileima. Suomen postitoimipaikat 1638-1985 -kirjan (Suomen Filatelistiliitto ry, 1988) mukaan Mallinkaisiin perustettiin 1.7.1912 postipysäkki, josta tuli 1.9.1952 postiasema II. Mallinkaisten postitoimipaikka lakkautettiin 1.1.1975.
↧

Blogini laajenee muuhunkin keräilyyn

April 16, 2014, 5:32 am
$
0
0
Blogini on tähän asti keskittynyt filateliaan (postimerkkeilyyn) ja postikorttien keräilyyn. Nyt laajennan blogini koskemaan muutakin keräilyä. Pääpaino tulee kuitenkin edelleen olemaan filateliassa ja postikorttien keräilyssä. Blogin Filateliasta ja postikorttien keräilystä -nimi muuttuu Filateliasta ja keräilystä -nimeksi.
↧

Ehiöpostikortti Leppäkoskelta 28.1.1916

April 21, 2014, 6:58 am
$
0
0

Ehiöpostikortti Leppäkoskelta 28.1.1916 Vaasaan (Nikolainkaupunki), jonne postikortti on saapunut 29.1.1916. Janakkalan kunnan Internet-sivujen (www.janakkala.fi) mukaan Leppäkoski on noin 450 asukkaan maalaiskylä. Ehiöpostikortin arvomerkintä on leimattu Leppäkosken venäläisleimalla. Suomen postileimojen käsikirja IV – Venäläisleimat -kirjan (Oy FINLANDIA 88 Ab, 1997) mukaan kyseinen leima on ollut käytössä 23.1.1894-9.8.1918. Suomen postitoimipaikat 1638-1985 -kirjan (Suomen Filatelistiliitto ry, 1988) mukaan Leppäkoskelle perustettiin 1. luokan postitoimitus 1.6.1880 ja se toimi kokeiluluontoisesti 31.5.1882 saakka; Leppäkosken postitoimipaikka jatkoi toimintaansa 28.10.1882 eli jo noin viiden kuukauden kuluttua. Leppäkosken postitoimipaikkaan liittyvät maalaiskirjeenkantajien numeroleimat 2601, 4353 ja 5265.
↧

Uudeksi keräilyalueeksi Etelä-Amerikan setelit

April 27, 2014, 7:36 am
$
0
0
Keräsin aikoinaan seteleitä periaatteella yksi seteli jokaisesta valtiosta. Nyt kaivoin vanhan kokoelmani esille ja päätin aloittaa seteleiden keräilyn uudestaan, tosin tällä kertaa keskittymällä vain Etelä-Amerikan seteleihin. Setelit ovat mielenkiintoisia paitsi niiden käyttötarkoituksen vuoksi niin myös niissä olevien kuvien ja muiden yksityiskohtien takia. Erityisesti kaksi brasilialaista seteliä kokoelmastani ovat upeita taideteoksia.
↧
↧

Uudeksi keräilyalueeksi jalkapallon ja jääkiekon MM- ja EM-pääsyliput

April 27, 2014, 7:43 am
$
0
0

Keräsin aikoinaan jääkiekko-otteluiden pääsylippuja ja talteen tuli laitettua muitakin pääsylippuja, kuten jalkapallo-otteluiden pääsylippuja. Nyt päätin aloittaa pääsylippujen keräilyn uudestaan, keskittymällä tällä kertaa jalkapallon ja jääkiekon MM- ja EM-kilpailuiden pääsylippuihin. Olen rajannut keräilyni ulkopuolelle uudemmat pääsyliput, jotka ovat tavallisesti erilaisilla printtereillä tulostettuja lippuja ja joista saattaa vuosien saatossa haaleta tai jopa kokonaan kadota tulostetut tekstit. Vanhemmat pääsyliput ovat pääsääntöisesti kirjapainossa painettuja ja paljon värikkäämpiä kuin esimerkiksi 2000-luvun liput.
↧

Keräilyn kohteena exlibrikset

May 1, 2014, 6:38 am
$
0
0
Exlibris on kirjanomistajamerkki, joka kiinnitetään kirjan etusisäkanteen. Toisin sanoen kirjaan kiinnitetty exlibris kertoo sen kuka on kirjan omistaja. Exlibriksissä on tavallisesti Ex libris -teksti, omistajan nimi, taiteilijan nimikirjaimet ja vuosiluku sekä kuva, joka kertoo jotain omistajastaan (esimerkiksi hänen työstään ja/tai harrastuksistaan). Suomen vanhimmat kirjanomistajamerkit ovat 1500-luvulta.

Suomessa toimii ainakin kaksi exlibriksiin ja niiden keräilyyn keskittynyttä yhdistystä: Exlibris Aboensis ry ja Suomen Exlibrisyhdistys ry. Exlibris Aboensis julkaisee samannimistä lehteä. Suomen Exlibrisyhdistys julkaisee puolestaan Exlibrisuutiset-lehteä.

Exlibris-yhdistyksillä eri puolilla maailmaa on yhteinen kattojärjestö FISAE (International Federation of Ex-libris Societies). Ulkomailla toimii Exlibris-museoita, mm. Tanskassa, Saksassa ja Italiassa. Kirjanomistajamerkkien keräilyssä voi erikoistua aihekeräilyyn, aivan kuten filateliassa ja postikorttien keräilyssä. Exlibrikset ovat kiehtova keräilykohde.

Lähteet ja lisää tietoa aiheesta:
Exlibris Aboensis ry, http://exlibrisaboensis.yhdistysavain.fi
Suomen kirjailijanimikkoseurat ry, www.nimikot.fi> Nimikkoseurat > Suomen Exlibrisyhdistys
↧
Search

Filateelista kirjallisuutta: Skandinavian postimaksut (Die Postgebühren Skandinaviens)

May 9, 2014, 8:17 am
$
0
0
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V. (Saksan filatelistiliittoon (BDPh) kuuluva Pohjoismaiden filatelian tutkimusyhteisö) on julkaissut vuonna 1999 kirjan Pohjoismaiden postimaksuista. Kirjaan on koottu tietoa Tanskan, Färsaarten, Grönlannin, Suomen, Ahvenanmaan, Islannin, Norjan ja Ruotsin postimaksuista.

Saksankielisessä kirjassa on yli 230 sivua. Suomen postimaksujen monipuolisuudesta kertoo osaltaan se, että teoksen sivuista yli sata keskittyy suomalaisiin postitaksoihin. Esimerkiksi Ruotsin vastaava osuus on vain noin kymmenen sivua, Norjan postimaksuista kirjassa on yli 30 sivua ja Tanskan postimaksut on koottu noin 20 sivulle. Kirjasta on hyötyä erityisesti Pohjoismaiden postihistoriaa kerääville.
↧

Suvikortin Päivä Iittalassa 7.6.

May 16, 2014, 9:47 am
$
0
0
Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry järjestää lauantaina 7. kesäkuuta tämänvuotisen Suvikortin Päivän. Tapahtuma järjestetään Iittalan Lasimäellä Hämeenlinnassa klo 9-15. Tänä vuonna Suvikortin Päivän nimikkotaiteilija on Jeroma Tabell.

Lähde: Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry, www.suomenpostikorttiyhdistys.fi
↧
↧

Hämeenlinnan Postimerkkikerhon historiaa vuodelta 1941

May 23, 2014, 7:58 am
$
0
0

Yllä on kuva postikortista, jolla Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry on kutsunut jäseniään kerhon kokouksiin ainakin vuonna 1941. Oheisella kortilla on kutsuttu postimerkkikerhon kokoukseen 30.5.1941 klo 19.30. Kokous on pidetty Hämeenlinnan Uudessa Hotellissa. Kortti on postitettu 28.5.1941 eli kaksi päivää ennen kokousta.

Kortti kertoo postimerkkikerhon varhaisesta historiasta, sillä Hämeenlinnan Postimerkkikerho perustettiin 5. maaliskuuta 1937. Kerhon ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kapteeni O. K. Selinheimo. Postimerkkikerho hyväksyttiin perustamisvuotenaan Suomen Postimerkkeilijäyhdistysten Valtuuskunnan (nykyään Suomen Filatelistiliitto ry) jäseneksi.

Paitsi että oheinen postikortti on osa Hämeenlinnan Postimerkkikerhon historiaa, niin se on myös osa sukuni historiaa. Kortin vastaanottajana on nimittäin eräs Hämeenlinnassa tuolloin asunut tuomari, joka sattuu olemaan edesmennyt isoisäni. Voi olla, että olen ainoa postimerkkikerhon jäsen, jonka vanhempi ja isovanhempi ovat myös kuuluneet kerhoon (omalla kohdallani isäni ja hänen isänsä).



Lähde: Suomen Filatelistiliitto ry, http://filatelistiforum.org> Kerhot > Jäsenyhdistykset > Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry
↧

Keräilykirjallisuutta: Onnellinen keräilijä

June 1, 2014, 6:48 am
$
0
0
Kari Rahialan kirjoittama ja Kustannusosakeyhtiö Ajatuksen kustantama kirja Onnellinen keräilijä kertoo siitä, mikä keräilyssä ihmisiä kiehtoo, ja esittelee erilaisia keräilyalueita. Rahiala kirjoittaa mm. keräilijöistä arkistojen ja julkisten kokoelmien pohjustajina, keräilijän tarvitsemasta tiedosta, keräilystä sosiaalisena harrastuksena sekä siitä, kuinka harrastus ilmaisee ihmisen persoonaa.

Vuonna 1995 painetussa kirjassa esitellään keräilykohteita, joista suurimman osan kerääminen on lähestulkoon ilmaista. Keräilyn kohteena voivat olla vaikkapa kammat, karamellipaperit, tulitikkuetiketit, teepussit, sokeripalakääreet tai pyykkipojat. Onnellinen keräilijä on kirja, jonka tulisi löytyä jokaisen keräilijän kirjahyllystä, keräsipä sitten mitä tahansa.
↧

Keräilyn kohteena osakekirjat

June 5, 2014, 9:43 am
$
0
0
Osakekirjojen keräilijät keräävät paitsi osakekirjoja niin myös obligaatioita, optiotodistuksia, velkakirjoja ja muita arvopapereita. Yhdistävä tekijä on se, että arvopaperi on painettu oikeaa käyttöä varten ja että arvopaperissa mainittu summa on aidosti maksettu. Ennen vanhaan esimerkiksi pörssiosakkeet olivat paperille painettuja arvopapereita, kun taas tänä päivänä pörssiosakkeiden ostaja ei saa enää konkreettisia arvopapereita hypisteltäväkseen.

Suomessa osakekirjakeräilyn voidaan katsoa varsinaisesti käynnistyneen 1980-luvulla. Aktiivisia keräilijöitä maassamme on todennäköisesti alle sata, joista noin 50 kuuluu alan järjestöön Osakekirjakeräilijät ry:hyn. Kun postimerkkeilijästä käytetään nimitystä filatelisti, niin vastaava nimitys osakekirjakeräilijästä on skripofiili. Osakekirjakeräily on puolestaan skripofiliaa.

Skripofiliasta löytää Internetin kautta paljon tietoa, erityisesti englannin kielellä. International Bond and Share Society (IBSS) on maailman suurin osakekirjakeräilijöiden yhdistys.

Aivan vastaavalla tavalla kuin filateliassa ja postikorttien keräilyssä keräilyalueen voi rajata tiettyjen kriteerien mukaan, niin samoin voi tehdä myös osakekirjojen keräilyssä. Rajaus voi koskea esimerkiksi tiettyä ajanjaksoa, tietynaiheisia arvopapereita tai tietyn toimialan yhtiöiden arvopapereita. Osakekirjat linkittyvät filateliaan siten, että usein osakekirjoissa näkee leimamerkkejä. Osakekirjat ja muut arvopaperit ovat näyttävä ja mielenkiintoinen keräilykohde.

Scripophily

Scripophily means the collecting of shares and bonds. In Finland there is one society which concentrates on scripophily and it is called Osakekirjakeräilijät ry (the Share Collectors). There are probably less than one hundred collectors of shares and bonds in Finland. The world’s largest society concentrating on scripophily is the International Bond and Share Society (IBSS).

Lähteet – sources:
Osakekirjakeräilijät ry, www.osakekirjakerailijat.fi
Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry, www.pk-numismaatikot.fi

Lisää tietoa aiheesta:
Osakekirjakeräilijät ry, www.osakekirjakerailijat.fi
Osakekirja.fi, www.osakekirja.fi
Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry, www.pk-numismaatikot.fi
Pörssi- ja taloushistoriaa, Pörssitieto, www.porssitieto.fi
Pekka Kantanen: Aikamatka pörssiin – Osakekirjat kertovat, Talentum, 2012
↧
Viewing all 171 articles
Browse latest View live
Search