Quantcast
Channel: Filateliasta ja keräilystä
Viewing all 171 articles
Browse latest View live

Suomalaisia postimerkkilehtiä: Suomen Postimerkkilehti

$
0
0
Todennäköisesti Suomessa pisimpään ilmestynyt postimerkkilehti, jota julkaistaan yhä edelleen, on Suomen Postimerkkilehti.


Suomen Postimerkkilehti on Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja, josta ilmestyy kuluvana vuonna jo 95. vuosikerta. Lehteä kustantaa Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy. Suomen Postimerkkilehteä julkaistaan tällä hetkellä kuusi numeroa vuodessa.

Lehden numerossa 4/2014 kerrotaan mm. Viipurin ensimmäisistä yksirenkaisista leimoista, Espoon rantaradan postipysäkki- ja asemaleimoista, italialaisesta Bolaffi-filateliatalosta sekä Kuopion kuvioleimasta numero 371. Suomen Postimerkkilehden syksyn ensimmäisessä numerossa on myös monia muita lukemisen arvoisia artikkeleita ja Suomen Filatelistiseuran noin 200 kohteen huutokauppa.

Lähde ja kuva: Suomen Postimerkkilehti 4/2014

Suomenlinnan postihistoria – kiehtova keräilyalue

$
0
0
Suomenlinna on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus, jonka rakentaminen aloitettiin 1700-luvun puolivälissä. Suomenlinna koostuu kahdeksasta saaresta, jotka ovat Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, Pormestarinluodot ja Lonna. Tämä yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä on UNESCOn maailmanperintökohde, jonka maapinta-ala on 80 hehtaaria ja jonka alueella on noin 200 rakennusta.


Kirjatun lähetyksen kuitti, jolla on kuitattu kirjattu lähetys numero 2853 vastaanotetuksi. Kirjattu lähetys on vastaanotettu Suomenlinnassa 15.7.1930. Vastaanottaja on ollut Valtion Lentokonetehdas.

Suomenlinnan hallinnoinnista vastaa Suomenlinnan hoitokunta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto. Hoitokunta restauroi ja ylläpitää linnoitusta, rakennuksia ja maisemaa, vuokraa asuntoja ja toimitiloja sekä esittelee kohdetta kävijöille.

Suomenlinnassa asuu vakituisesti yli 800 henkilöä, toisin sanoen kyseessä on yksi Helsingin kaupunginosista. Suurin osa asunnoista on valtion omistamia vuokra-asuntoja. Linnoituksessa toimii oma asukasyhdistys Suomenlinnaseura ry, joka julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Suomenlinnan sanomat -lehteä.


Paketti (kuvassa kyseisen paketin osoitekortti) Suomenlinnasta 17.9.1932 Nummelle, jonne paketti on saapunut 19.9.1932. Paketti on painanut 1,5 kg ja se on sisältänyt vaatteita.

Postitoimipaikka perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1802

Suomenlinnaan perustettiin postikonttori 14. syyskuuta 1802 nimellä Sveaborg. Postikonttori lakkautettiin vuonna 1812. Uudestaan Suomenlinnaan perustettiin postikonttori 1. elokuuta 1854, tällä kertaa tilapäisenä ja nimellä Sveaborg/Viapori. Postikonttorista tuli pysyvä 2. lokakuuta 1856; samana vuonna, jolloin Suomen ensimmäiset postimerkit ilmestyivät.


Kirje Suomenlinnasta 24.2.1943 Ukkolaan. Kirje on leimattu Kenttäpostikonttori numero 7:n ketjuleimalla 25.2.1943.

Suomenlinnan postitoimipaikka vaihtoi 13. toukokuuta 1918 nimekseen Suomenlinna/Sveaborg. Postikonttori muutettiin postikonttorin haaraosasto I:ksi vuoden 1926 alusta lukien. 1. tammikuuta 1966 postitoimipaikan nimeksi vaihtui Helsinki 19/Helsingfors 19. Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeen numero 109 vuodelta 1976 mukaisesti kaikista postikonttorien haaraosastoista I tuli postitoimistoja vuoden 1977 alusta lukien, niin myös Suomenlinnan postikonttorin haaraosastosta I.

Varsinaisten postitoimipaikan postileimojen lisäksi Suomenlinnaan liittyvät ainakin maalaiskirjeenkantajien numeroleimat 1999 ja 3430. Nykyään Suomenlinnassa toimii asiamiesposti (Siwa Suomenlinna osoitteessa Suomenlinna c 6).


Kirjattu kirje Suomenlinnasta 7.10.1958 muualle Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 7.10.1958. Kirjeen kirjaamisesta kertoo Suomenlinnan R-lipuke numero 441.

Lähteet:
Suomen postitoimipaikat 1638–1985, Suomen Filatelistiliitto ry, 1988
Itella Posti Oy, www.posti.fi (30.3.2014)
Suomenlinna, www.suomenlinna.fi (30.3.2014)
Suomenlinnaseura ry, www.viapori.fi (30.3.2014)

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Suomen Postimerkkilehdessä 4/2014.

Tiesitkö, että leimamerkki…

$
0
0
…on postimerkkiä muistuttava merkki, jota käytettiin tavallisesti verojen perinnässä. Muun muassa veromerkit, autoveromerkit, osakeantimerkit, karttamerkit ja varsinaiset leimamerkit ovat leimamerkkejä. Paperinen leimamerkki kiinnitettiin asiakirjaan liimaamalla ja merkki mitätöitiin leimaamalla tai käyttämällä kynämitätöintiä. Paperisten leimamerkkien edeltäjiä ovat leimapaperit; toisin sanoen paperiarkit, joihin on ennalta leimattu veron määrä.


50 pennin leimapaperi, jota on käytetty leimaveron suorittamiseen vuonna 1912.

Rupla- ja kopeekkamääräiset suomalaiset leimapaperit tulivat käyttöön vuoden 1808 jälkeen. Ennen sitä Suomessa käytettiin ruotsalaisia leimapapereita. Markka- ja pennimääräiset leimapaperit tulivat maassamme käyttöön vuonna 1865. Suomessa leimapapereita käytettiin viimeisen kerran 1920-luvulla. Leimamerkkejä käytettiin puolestaan vuosina 1865–1994. Ahvenanmaalaisia leimamerkkejä julkaistiin vuosina 1928–1978 ja ne poistuivat käytöstä 1990-luvulla.


5,75 markan leimavero on suoritettu 11:llä 50 pennin leimamerkillä ja yhdellä 25 pennin leimamerkillä. Asiakirja, jolle leimamerkit on liimattu, on vuodelta 1916. Leimamerkit on mitätöity kynämitätöinnillä.

Vaikka leimamerkit eivät ole postimerkkejä, niiden keräily kuuluu filatelian piiriin. Postimerkkinäyttelyissä leimamerkkikokoelmille on oma näyttelyluokka. Suomalaisissa näyttelyissä leimamerkkikokoelmia on tavallisesti yhdestä kolmeen; Suomesta löytyy kansainvälisen tason huippukokoelmia. Suomalaisen leimamerkkikeräilyn uranuurtaja oli Björn-Eric Saarinen, joka muun muassa päätoimitti Libertas Philateliae -lehteä; lehteä, jossa leimamerkeillä oli keskeinen rooli ja joka ilmestyi ainakin vuosina 1950–1956. Yksi kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) komissioista on leimamerkkikomissio.


3,50 markan leimavero on suoritettu kolmen markan leimamerkillä ja 50 pennin leimamerkillä. Asiakirja, jolle leimamerkit on liimattu, on vuodelta 1976. Leimamerkit on mitätöity Lempäälän piirin nimismiehen leimalla.

Lähteet:
Heinolan Postimerkkikerho ry, http://www.heinolanpostimerkkikerho.fi/Arkisto (13.10.2014)
Suomen Filateliapalvelu Oy – Oy Hellman-huutokaupat, http://www.stamps.fi/huutokauppa.php, huutokaupan numero 87 kohde numero 102 (13.10.2014)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja, http://fi.wikipedia.org/wiki/Leimamerkki (13.10.2014)

Lisää tietoa aiheesta:
Björn-Eric Saarinen: Suomen ja Ahvenanmaan leimamerkit ja leimapaperit, erikoisluettelo, 1998
Kansainvälisen filatelistiliiton leimamerkkikomissio, FIP Revenue Commission: www.fip-revenue.org
Kansainvälinen leimamerkkien ja leimamerkkidokumenttien keräilijöiden yhdistys, The Revenue Society: www.revenuesociety.org.uk
Amerikkalainen leimamerkkien keräilijöiden yhdistys, The American Revenue Association: www.revenuer.org

Jääkiekon MM-pääsylippuja vuodelta 1965

$
0
0

Tshekkoslovakia - Itä-Saksa -ottelun ja samalla MM-kilpailujen avajaisten pääsylippu. Tshekkoslovakia voitti ottelun maalein 5-1.

Jääkiekon maailmanmestaruudesta ja samalla myös Euroopan mestaruudesta pelattiin vuonna 1965 Tampereella. Kyseessä olivat ensimmäiset Suomessa järjestetyt jääkiekon MM-kilpailut. 4.-14. maaliskuuta pidettyyn turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta: Itä-Saksa, Kanada, Neuvostoliitto, Norja, Ruotsi, Suomi, Tshekkoslovakia ja Yhdysvallat.


Suomi - Yhdysvallat -ottelun pääsylippu. Yhdysvallat voitti ottelun maalein 4-0.

Koska kaikki joukkueet kohtasivat toisensa yhden kerran, on pääsylippuja löydettävissä yhteensä 28 eri ottelusta. Suomessa pelattiin samaan aikaan B-sarja, jonka pääsyliput erottaa Tampereella pelatusta A-sarjasta muun muassa lipun yläreunassa olevasta RYHMÄ / GROUP -painatuksesta. B-sarjassakin oli kahdeksan joukkuetta, mutta koska Romania ei pelannut, niin B-sarjan pääsylippuja on löydettävissä yhteensä ainakin 21 eri ottelusta. Toki on mahdollista, että Romanian otteluiden pääsylippuja on ehditty painaa ja myydä, joten niitäkin voi olla saatavissa.


Pääsylippujen taustapuolella mainostettiin Kansallis-Osake-Pankkia kiekkoiluväen omana pankkina sekä Suomessa valmistettua Toronto Special -MM-mailaa.

Suomi sijoittui seitsemänneksi viidellä häviöllä, pelaamalla tasapelin Ruotsin kanssa ja voittamalla Norjan. Maailmanmestaruutta juhli Neuvostoliitto, hopealle ylsi Tshekkoslovakia ja pronssia voitti Ruotsi. Koska kaikki kolme ovat eurooppalaisia joukkueita, niin myös Euroopan mestaruuden mitalijärjestys oli täsmälleen sama.

Lähde:
Wikipedia, vapaa tietosanakirja, http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_maailmanmestaruuskilpailut_1965 (15.10.2014)

Tiesitkö, että omakuvapostimerkki…

$
0
0
…on postimerkki, jonka kuva-aiheen yksityishenkilö, yhdistys, yritys tai muu yhteisö voi itse päättää, kunhan merkkiin tuleva kuva on postin määrittämien reunaehtojen mukainen. Suomessa omakuvapostimerkeille on valmiit kehysvaihtoehdot, joista voi valita mieleisensä. Omakuvapostimerkeille tyypillistä on se, että oma kuva tulee nimenomaan postimerkkiin, jolla postimaksun suorittamisesta kerrotaan, ja että merkit ovat käypäisiä postin lähettämiseen. Postimerkkiä omalla kuvalla voi valmistuttaa pienenkin määrän, joten monista merkeistä tulee harvinaisuuksia – eri asia on sitten se, että onko niille kysyntää. Suomessa erilaisia omakuvapostimerkkejä on todennäköisesti julkaistu jo useita tuhansia.


Nordia 2006 -postimerkkinäyttelyn omakuvapostimerkki, Filatelisti-lehden omakuvapostimerkki ja Suomen Nuorisofilatelistiliitto ry:n omakuvapostimerkin nelirivilö.

Postimerkkivihkojen keräilijöiden yhdistys Ruotsissa

$
0
0
Riksföreningen Häftessamlarna on Ruotsissa toimiva postimerkkivihkojen keräilijöiden yhdistys, johon kuuluu noin 300 jäsentä. Yhdistys julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Häftessamlaren-lehteä. Yhdistyksen Internet-sivut löytyvät osoitteesta http://häftessamlarna.se.

Ruotsissa on julkaistu merkittävästi enemmän postimerkkivihkoja kuin Suomessa. Ruotsin ensimmäinen automaattivihko ilmestyi vuonna 1954 ja sitä painettiin 203 500 vihkoa. Ruotsin toinen automaattivihko ilmestyi samana vuonna, mutta sitä painettiin huomattavasti enemmän eli 1,34 miljoonaa vihkoa. Muita postimerkkivihkoja kuin automaattivihkoja on naapurimaassamme julkaistu jo ennen 1950-lukua.

Lähde: http://häftessamlarna.se (9.11.2014)

Uutta filateelista kirjallisuutta: Merkillistä jalkapalloa, Aihefilatelian käsikirja ja Merkillisiä tapahtumia

$
0
0
Jukka Junttila ja Jyrki Liikka esittelivät Postimerkkimessuilla kirjoittamaansa kirjaa Merkillistä jalkapalloa, joka kertoo jalkapalloaiheisesta filateliasta. On hienoa, että kaksi upeaa harrastusta on saatu yksien kansien väliin ja vieläpä suomen kielellä.

Postimerkkimessuilla oli myynnissä toinenkin kirjauutuus. Jari Majanderin kirjoittama Aihefilatelian käsikirja on ehdoton hankinta jokaiselle aihefilateliaa keräävälle. Teosta on odotettu pitkään, sillä edellisen aihefilateliaan keskittyneen käsikirjan ilmestymisestä on kulunut jo kauan.

Joulukuussa puolestaan ilmestyy Seija-Riitta Laakson kirja Merkillisiä tapahtumia, jossa kerrotaan lähes 50 postimerkki- ja postikorttitapahtumasta vuosilta 2006–2014. Henkilöhakemiston sisältävän kirjan kustantamista on avustanut apurahalla Suomalaisen Filatelian Edistämissäätiö.

Lähde: Filatelisti-lehti 8/2014

Suomalaisia postimerkkikerhoja: Janakkalan Postimerkkikerho

$
0
0
Janakkalan Postimerkkikerho ry on yksi Kanta-Hämeen postimerkkikerhoista. Yhdistys perustettiin vuonna 1980 ja perustamisvuonna jäsenmäärä nousi 22:een. Janakkalan Postimerkkikerhoon kuului aluksi myös nuoriso-osasto, mutta nykyään nuoriso-osastoa ei enää ole. Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Gösta Salonen, Kari Mattila ja nykyinen puheenjohtaja Esko Tapaila. Kerhoillat järjestetään Rastilan kylätuvalla, lukuun ottamatta tammi-maaliskuuta, jolloin paikaksi vaihtuu läheisen huoltoaseman kahvio. Tänä päivänä Janakkalan Postimerkkikerhon jäsenmäärä on noin 40.

Lähde:
Esko Tapaila: Janakkalan Postimerkkikerho, Tavastforum-lehti 4/2014 sivut 24-25

Keräilyn kohteena rannekellot

$
0
0
Useimmalla meistä on ranteessaan rannekello aikaa näyttämässä, mutta todennäköisesti vain harva on tullut miettineeksi sitä, että myös rannekelloja kerätään – puhumattakaan siitä, että keräisi itse rannekelloja. Kyseessä on yllättävän monipuolinen keräilyharrastus.

Maailman ensimmäinen rannekello valmistettiin vuonna 1868 Patek Philippen toimesta. Ensimmäinen rannekello, jossa oli herätystoiminto, valmistettiin vuonna 1914 ja valmistajana oli Eterna. Tissot sai vuonna 1930 kunnian olla ensimmäinen valmistaja, joka kehitti antimagneettisen rannekellon. Tissot valmisti myös ensimmäisenä rannekellon, jossa oli sekä analoginen että digitaalinen näyttö; kello esiteltiin vuonna 1987.

Rannekellojen keräilyssä, kuten monessa muussakin keräilyharrastuksessa, ei kannata kerätä kaikkea mahdollista. Keräilykohteekseen voi rajata esimerkiksi naisten, miesten tai lasten kellot, rannekellot jalokivikoristeluin, Swatch-rannekellot, urheilukellot, digitaaliset rannekellot, rannekellot herätystoiminnolla taikka tietyn valmistajan rannekellot. Tunnettuja valmistajia ovat muun muassa Cartier, Longines, Omega, Rolex, Tag-Heuer ja Tissot.

Olen törmännyt Internetissä kahteen suomenkieliseen kellokeräilystä kertovaan blogiin, joihin tutustumista suosittelen kaikille kellojen keräilystä tai kelloista muuten kiinnostuneille. Kellohain blogi löytyy osoitteesta http://kellohai.fi ja Tiuku repii -kelloblogi löytyy puolestaan osoitteesta http://kelloblogi.blogspot.com.


Itse en ole hurahtanut rannekellojen keräilyyn, mutta on minulla kuitenkin yksi rannekello, nimittäin ranteessani oleva Fore-merkkinen ajannäyttäjä.

Lähde:
Isabella de Lisle Selby: Wristwatches – The Collector’s Guide to Identifying, Buying and Enjoying New and Vintage Wristwatches, The Apple Press, Reprinted 1995

Kiitos blogini lukijat vuodesta 2014!

$
0
0
Vuosi 2014 alkaa olla lopuillaan ja kohta on joulu. Jouluna saamme juhlistaa Jeesuksen syntymää – valitettavasti tämä joulun perimmäinen sanoma tahtoo usein unohtua kaiken kaupallisuuden keskellä. Joulun sanoma kiteytyy jouluevankeliumiin, jonka lukemisesta pitäisi tehdä jouluperinne jokaisessa kodissa. Jouluevankeliumi on myös hyvä keräilykohde; sitä voi kerätä vaikkapa aihefilatelian tai postikorttien muodossa. Blogini jää nyt joulutauolle vuoden loppuun saakka.
 
Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2015!
 
God jul och gott nytt år!
 
Merry Christmas and Happy New Year!
 
Fröhliche Weihnachten und ein gutes neues Jahr!

Suomalaista taidetta, muodostelmaluistelua ja ystäviä yhdessä tammikuun 2015 postimerkeissä

$
0
0
Posti Oy (aiemmin Itella Posti Oy) julkaisee tammikuussa Suomen Taiteilijaseura 150 vuotta -postimerkkivihkon, muodostelmaluisteluaiheisen postimerkin sekä Ystävät yhdessä -pienoisarkin.


Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotista taivalta juhlistetaan postimerkkivihkolla, johon on valittu kuusi nykytaiteen teosta vuonna 2014 järjestetyn suunnittelukilpailun perusteella. Teokset ovat Anneli Hillin Viiva-muoto, Kalevi Karlssonin Hedelmistä puu tunnetaan, Laura Konttisen Lento, Mika Natrin Piste, Mayumi Niiranen-Hisatomin Dance from the bride ja Marjo Suikkasen Taiteilijan vuoristorata. Dog Design on vastannut postimerkkivihkon graafisesta suunnittelusta. Postimerkit ovat 1. luokan merkkejä.


Muodostelmaluisteluaiheisen 1. luokan postimerkin ovat suunnitelleet Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu. Postimerkkiarkki on painettu kiiltävälle foliopaperille ja paperiin on lisätty lakalla hopeisena hehkuva jääkidekuvio. Postimerkki pohjautuu Olli-Pekka Juholan kilpailutilanteessa ottamaan valokuvaan. Kuvassa on neljä luistelijaa keväällä 2014 neljännen maailmanmestaruutensa voittaneesta Helsingin Luistelijat ry:n Marigold IceUnity -muodostelmaluistelujoukkueesta.


Vuoden 2015 ystävänpäiväpostimerkit, joissa on iloisia kohtaamisia metsässä, on suunnitellut Ilja Karsikas. Kyseessä on hänen ensimmäinen postimerkkien suunnittelutyö. Ystävät yhdessä -pienoisarkissa on kuusi 1. luokan merkkiä, joissa esiintyvät lumihiutaleet, puut, hiiri, linnut, marjat sekä kettu ja kani.

Lähde ja kuvat: Itella Posti Oy

Tauon paikka

$
0
0
Työ- ja muista kiireistäni johtuen minulla ei ole tällä hetkellä riittävästi aikaa ylläpitää tätä blogia. Näin ollen blogini jää tauolle joksikin aikaa, todennäköisesti tämän vuoden loppuun saakka. On kuitenkin mahdollista, että julkaisen tänä vuonna joitakin uusia blogitekstejä, jos aikaa ja innostusta riittää. Kiitos, ja palataan asiaan viimeistään ensi vuonna!

Finlandia 2017 Tampereella 24.-28. toukokuuta 2017

$
0
0
Tampereella järjestetään 24.-28. toukokuuta 2017 suuri eurooppalainen postimerkkinäyttely, joka kantaa nimeä Finlandia 2017. Näyttely juhlistaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta. Edellisen kerran Suomessa järjestettiin vähintään yhtä laaja postimerkkinäyttely vuonna 1995, kun Helsingissä pidettiin Finlandia 95 -maailmannäyttely. Finlandia 2017 -näyttelyn Internet-sivut löytyvät osoitteesta www.finlandia2017.fi.

European Stamp Exhibition Finlandia 2017 in Tampere from 24 May to 28 May 2017. Finlandia 2017 on the Internet: www.finlandia2017.fi.

Uusiksi keräilyalueiksi Tanskan postimaksut 1900–1960 ja Tanskan 1800-luvun ehiöpostikortit

$
0
0


Innostuin aikoinaan keräämään Tanskan postimaksuja ja tulin hankkineeksi muutamia näyttelykokoelmaankin kelpaavia kohteita, mutta sitten keräily kuitenkin jäi. Nyt löysin nuo ostamani tanskalaiset kohteet laatikoistani ja päätin palata keräämään Tanskan postimaksuja, rajaten postimaksujen keräämisen vuosiin 1900–1960. Kyseisten vuosien ulkopuolelle jäi laatikoistani löytyneet kaksi tanskalaista ehiöpostikorttia 1800-luvun lopulta, joten päätin (ehiöfilateliasta jo pitkään kiinnostuneena) ottaa keräilyn kohteeksi myös Tanskan 1800-luvun ehiöpostikortit.

Blogini tauko päättyy, päivitystahti harvenee

$
0
0
Blogini palaa noin puolen vuoden mittaiselta tauolta, vaikka edessä onkin todennäköisesti kiireinen syksy. Tosin julkaisin silti pari blogitekstiä tauon aikana. Ennen taukoa päivitin blogiani keskimäärin kerran viikossa, mutta nyt päivitystahti tulee harvenemaan. Kirjoitan blogiini silloin kun sopivalta tuntuu eli säännöllisen epäsäännöllisesti. Tervetuloa lukemaan filateliasta ja keräilystä!

Pikakirje Tanskasta Tshekkoslovakiaan 11.1.1947

$
0
0

Kirje pikajakelupostissa Kööpenhaminasta Tanskasta 11. tammikuuta 1947 Prahaan Tshekkoslovakiaan. Pikajakelupostin tunnuksena kuorella on punainen EXPRES-lipuke. Kuorelle lyöty numeroleima 2524 kertoo puolestaan siitä, että kirje on kulkenut Prahassa kaupungin putkipostissa.

Pikajakelupostin postimaksu 1.7.1946–30.6.1952 oli 80 äyriä. Kirjeen postimaksu muualle ulkomaille kuin Pohjoismaihin 20 grammaan saakka 1.7.1940–31.5.1950 oli 40 äyriä. Toisin sanoen kokonaispostimaksun olisi tullut olla 120 äyriä, mutta kirjeen lähettämiseen on riittänyt viisi 20 äyrin postimerkkiä. Todennäköisesti postivirkailija on vahingossa katsonut kirjeen postimaksun Pohjoismaihin menevän kirjeen mukaan, koska sen postimaksu 20 grammaan saakka 1.7.1940–31.5.1950 oli 20 äyriä.

Express delivery letter from Denmark to Czechoslovakia 11 January 1947

Letter in express delivery mail from Copenhagen Denmark 11 January 1947 to Prague Czechoslovakia. The red EXPRES label on the letter means express delivery mail. The number cancellation 2524 on the letter means that the letter has been sent in pneumatic post of Prague.

Postage fee of express delivery mail 1.7.1946–30.6.1952 was 80 ore. Postage fee of letter abroad outside the Nordic countries until 20 grams 1.7.1940–31.5.1950 was 40 ore. The overall postage fee should have been 120 ore but there are only five 20 ore stamps on the letter. Probably post officer made a mistake and thought that the letter is going to the Nordic countries because postage fee of letter to the Nordic countries until 20 grams 1.7.1940–31.5.1950 was 20 ore.

Lähde/source: Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa/Germany 1999

Postikorttiparatiisi Hämeenlinnassa 5.9.2015

$
0
0
Hämeenlinnassa Verkatehtaalla järjestetään lauantaina 5.9. Postikorttiparatiisi-postikorttitapahtuma. Tapahtuman nimi vuonna 2013 ja sitä ennen oli Korttien Tarinat. Postikorttiparatiisiin on ilmainen sisäänpääsy ja tapahtuma on avoinna klo 10-16. Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry ja Paletti Oy ovat postikorttitapahtuman vastuulliset järjestäjät.

Lähde ja lisää tietoa tapahtumasta:
Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry, www.suomenpostikorttiyhdistys.fi > Postikorttiparatiisi

Osa keräilyalueistani tauolle

$
0
0
Laitan väliaikaisesti (mahdollisesti jopa pysyvästi) osan keräilyalueistani ns. tauolle. Tämänhetkisiksi keräilyalueikseni jäävät postihistorian osalta Suomen pikajakeluposti, Janakkalan postihistoria, Suomenlinnan postihistoria ja Ison-Britannian kirjattu posti sekä postikorttien osalta meijeriteollisuus, rautatiekalusto, Coca-Cola ja pääsiäinen.

Postimerkkeilijän Abckiria julkaistaan Postimerkkimessuilla

$
0
0
Suomen Filatelistiliitto ry julkaisee tämän vuoden Postimerkkimessuilla lokakuussa uuden oppaan postimerkkeilystä. Postimerkkeilijän Abckiria -nimeä kantava teos on uudistettu laitos Suomen Nuorisofilatelistiliitto ry:n 1990-luvulla julkaisemasta Postimerkkeilijän käsikirjasta. Postimerkkimessuilla jokaisen aloittelevan postimerkkeilijän ja kokeneen filatelistin kirjahyllyyn kuuluvan Abckirian voi ostaa viidellä eurolla, kun sen ohjehinta on kymmenen euroa.

Lähde: Filatelisti-lehti 6/2015

Lisää tietoa kirjasta:
Suomen Filatelistiliitto ry, www.filatelisti.fi> Julkaisut

Suomessa on oma yhdistys puhelukorttien keräilijöille

$
0
0
Voi sitä aikaa, kun ei ollut matkapuhelimia, vaan oli puhelinkoppeja, joissa puhelu maksettiin puhelukortilla. Puhelukortteihin keksittiin painaa värikkäitä kuvia eri aiheista, kuten kuvia julkisuuden henkilöistä, ja niin moni päätyi keräämään puhelukortteja. Niistä julkaistiin jopa luetteloita postimerkki- ja rahaluetteloiden tapaan.

Puhelukorttien keräily on hiipunut ja keräilijöiden määrä vähentynyt, mutta innokkaita keräilijöitä on edelleen. Siitä kertoo mm. se, että Suomessa toimii oma yhdistys puhelukorttien keräilijöille, nimittäin Suomen Puhelukorttien Keräilijät ry. Puhelukorteista kiinnostuneiden kannattaa käydä ko. yhdistyksen nettisivuilla osoitteessa http://puhelukortti.wordpress.com.

Viewing all 171 articles
Browse latest View live